RAKENNETAAN OLEMASSAOLEVAN YMPÄRISTÖN JA LUONNON EHDOILLA.

Harjukylän kaavaehdotus on nostattanut Riihimäellä keskustelun hyvän kaupunkisuunnittelun periaatteista. Lähes luonnontilaiseen rinnemaastoon on laadittu kaavaehdotus, jonka mukaan alueelle rakennettaisiin toistakymmentä uutta omakotitaloa ja Karan yläasteen takana olevaan rinteeseen rivitaloja. Tavoitteena on luoda alueesta korkeatasoinen asuinalue. Alueen asukkaiden ja monien muidenkin riihimäkeläisten mielestä ei kaavaehdotus täytä korkeatasoisen asuinalueen kriteereitä. Alue tulee esityksen mukaan niin tiiviisti rakennetuksi, ettei edellytyksiä alueen luonnon ja vehreyden säilyttämiselle jää. Varsinkin suunniteltu rivitalokortteli osoittaa, että asemakaavaehdotus on laadittu minimitavoitteilla. Alun perin esitettiin osa alueen vanhoista puutaloista suojeltaviksi. Teknisen lautakunnan käsittelyssä suojelumerkinnät poistettiin äänestyksen jälkeen. Mielestämme puutalot ovat säilyttämisen arvoisia esimerkkejä vuosisadan alun rakentamisesta. Hyvin suunniteltu uusi rakennuskanta ja vanhat puutalot yhdessä lisäisivät alueen moni-ilmeisyyttä. Asemakaavaehdotuksessa mukana olevat havainnekuvat eivät mielestämme anna riittävää kuvaa siitä, millainen alue olisi valmiiksi rakennettuna. Rivitalokorttelista kuvien perusteella kuitenkin saa käsityksen. Jos suunniteltu rakennusmassa sijoitetaan rinteeseen, ei sinne voi nykyisistä puista montakaan pystyyn jäädä. Että se siitä luonnonmukaisesta rakentamisesta ja vehreydestä. Riihimäellä puhutaan mielellään kestävästä kehityksestä ja kaupungin vehreydestä. Mihin nämä periaatteet on unohdettu Harjukylän kaavan valmistelussa. Kaupungissa on hyviä esimerkkejä vanhojen puutalojen säilyttämisestä mm. Rautatienpuistossa ja lasitehtaan alueella. Ollaanko nyt palaamassa 60 ja 70 lukujen periaatteisiin eli kaikki vanha on rumaa ja purettava pois uuden tieltä. Miksei rakenneta luonnon ehdoilla ja pyritä säilyttämään esim. olemassa olevaa puustoa? Uusien puiden kasvu vaatii aikaa vähintään yhden sukupolven. Näin arvokkaan ja kaupunkikuvallisesti keskeisen alueen kyseessä ollessa olisi ollut perusteltua järjestää alueen suunnittelusta arkkitehtikilpailu. Nyt kaavaa lähdettiin valmistelemaan kiireessä ja tavoitteena pysyä valtuuston hyväksymässä vuoden 2000 kaavoitusohjelmassa. Mitään pakkoa kaavan vahvistamiseen ei kaavoitusohjelman mukaisesti ole, vaan mielestänisitä voidaan valmistella rauhassa tavoitteena korkeatasoinen ja alueen asukkaita tyydyttävä lopputulos. Kun kaavaehdotusta käsiteltiin teknisessä lautakunnassa, esitti Vasemmistoliiton Risto Leppäranta sen palauttamista uudelleen valmisteltavaksi. Hän esitti, että kaavasta poistettai siin rivitalokortteli kokonaan ja kaikki vanhat puutalot suojeltaisiin. Esitys hävisi äänestyksessä äänin 8-3 ja lautakunta hyväksyi kaavaehdotuksen. Kaava tulee seuraavaksi kaupunginhallituksen käsittelyyn ja lähtee lausuntokierrokselle.
Vasemmistoliitto tulee kaavan jatkokäsittelyssä kaupunginhallituksessa ja valtuustossa esittämään sen hylkäämistä ja lähettämistä uudelleen valmisteltavaksi.


Rauli Hirviniemi
Valtuutettu
Kaupunginhallituksen jäsen
Vasemmistoliitto

 


HARJUKYLÄN KAAVA

Harjukylän asemakaavan muutos on herättänyt poikkeuksellisen paljon mielenkiintoa ja keskustelua kuntalaisten ja päättäjien keskuudessa. Se ei ole olenkaan huono asia. Aivan liian usein kaavat ja kaavamuutokset hyväksytään huomaamattomasti ilman suurempia pohdintoja niiden vaikutuksista kaupunkikuvaan. Syy poikkeukselliseen mielenkiintoon on varmasti alueen keskeinen sijainti ja se, että alueella on vanhaa rakennuskantaa, joka on ollut otettava huomioon uutta suunniteltaessa.
Kaavanmuutokseen on nähtävillä oloaikana tehty useita muutosesityksiä, mutta niiden johdosta tehdyt muutokset ovat lähinnä kosmeettisia. Merkittävin muutos on kevyen liikenteen raitin ulottaminen Kalevankadulta alueen läpi Salpausseläntielle.
Alueelle sijoitetun rivitalokorttelin rakennustehokkuutta on pidetty liian suurena. Jyrkkään rinteeseen sijoittuva rakennusmassa onkin suunnittelijoille haasteellinen. Ongelmia tulee varmasti liikennejärjestelyistä ja pysäköinnistä, mikäli rakennusoikeus lopullisessa kaavassa säilyy esitetyn suuruisena. En usko, että tiukasti rakennettu rinne on myöskään kaupunkikuvallisesti paras mahdollinen. Kun alue kaavaselostuksen mukaan on tarkoitus säilyttää vehreänä pientaloalueena, ei tunnu johdonmukaiselta rakentaa yhtä korttelia mahdollisimman tehokkaasti. Tehokas rakentaminen tarkoittaa sitä, että esim. alueen puustoa ei voida paljoakaan säilyttää. Puuston hävittäminen muuttaa alueen luonnetta oleellisesti. Rivitalokorttelin osalta on esitetty erilaisia vaihtoehtoja kaavaehdotuksen käsittelyn aikana. On esitetty rivitalojen poistamista kokonaan tai niiden korvaamista paritaloilla ja rakennusoikeuden puolittamista nyt esitetystä. Mikään näistä esityksistä ei ole saanut riittävää kannatusta luottamushenkilöiden keskuudessa. Käsittelyn aikana ei myöskään ole kaavaa valmistelleiden virkamiesten taholta esitetty vaihtoehtoja. Rakennusoikeutta on puolusteltu valtuuston hyväksymään kaavoitusohjelmaan vedoten. Totta on, että kaavoitusohjelmassa on maininta tehokkuudesta. Se ei kuitenkaan estä esittämästä vaihtoehtoja. Kaavoitusohjelmaa hyväksyttäessä ei luottamushenkilöillä välttämättä ole kuvaa siitä mitä jonkun ohjelmaan otetun yksittäisen kaavan tehokkuus tarkoittaa käytännössä. Lopullinen kuva kaavoista syntyy, kun niitä ryhdytään laatimaan ja tässä vaiheessa mielestäni pitäisi esittää vaihtoehtoja. Ainoa konkreettinen vaihtoehto rivitalokorttelille on ollut Antti ja Tarja Koiviston Riihimäen Sanomissakin esitelty luonnos rivitalojen korvaamisesta paritaloilla. Se onkin mielestäni erittäin hyvä pohja kortteliin esitetyn rakennusoikeuden keventämiseksi.
Alueen vanhan rakennuskannan suojelu on noussut keskeiseksi asiaksi kaavaehdotuksen käsittelyn eri vaiheissa. Aivan käsittämättömiä kiemuroita on saanut seurata teknisen lautakunnan kokousten tiimoilta. Vielä kaupunginhallituksenkin suojelua tarkoittavien päätösten jälkeen on lautakunta äänestysten jälkeen poistanut ne kaavasta ja Kh jälleen palauttanut. Kansalaisaktiivisuuden seurauksena ja Museoviraston lausunnon mukaisesti saatiin suojelumerkintä myös ns. Voutilaisen talollekin lopulliseen esitykseen. Tätä voidaan pitää voittona Riihimäen kaupunkikuvaa vaaliville. Pelot siitä, että talojen kunnostaminen jäisi veronmaksajien maksettaviksi ovat mielestäni aiheettomia. Kaupungissamme on riittävästi esimerkkejä siitä, että halukkaita ostajia ja kunnostajia vanhoille rakennuksille löytyy. 80-luvun alussa esim. Hyttikorttelin purkamiseen oli joillakin tahoilla intohimoja, mutta onneksi toisin kävi. Alueella kunnostettiin paljon huonokuntoisempiakin rakennuksia kuin nyt säilytettäväksi esitetyt. Toinen hyvä esimerkki vanhojen rakennusten suojelusta on Rautatienpuisto. Esitän Harjukylän kaavaehdotuksen palauttamista uudelleen valmisteluun siten, että se suunnitellaan rivitalokorttelin osalta uudelleen ja rakennusoikeutta korttelissa pudotetaan puoleen nyt esitetystä.

Paluu edelliselle sivulle